Haastattelussa Markku Sandberg

Seuraavaksi on aika esitellä Markku Sandberg, joka saattaa olla monille tuttu kasvo ja isällinen opettaja. Sandbergin ansiosta, sain ensimmäisen kosketuksen järjestelmäkameraan. Markku on muutakin, kuin vain musiikin ja erinäisten projektien hahmo. Kamera yhdistää monta kuvaa, sekä tilannetta ja toimittajana hänellä on kamera usein matkassa, missä liikkuukin.

• Miten päädyit harrastamaan valokuvausta?

Isäni oli innokas valokuvaaja. Hänen Voigtländer-kamerallaan otin ensimmäiset kuvani. Valokuvaus vei saman tien mukanaan. Ensimmäinen oma kamerani oli 6x6 filmiä käyttävä Mamiya. Kaverini pimiössä tehtiin mustavalkokuvia ja oltiin ylpeitä tuotoksista. Tuolloin elettiin iloista 60-luvun loppua:)

Ensimmäinen järkkäri oli Asahi Pentax, jossa ei ollut vielä valotusmittaria. Erillisellä mittarilla tai ”vissillä tiedolla” mitattiin aukot ja suljinnopeudet. Seuraavan kamerani hankin 1974 ja se oli jo edistyksellinen kolmella objektiivilla varustettu Canon FTb ja kuvia tein omalla Durst M601 suurennuskoneella. 6x6 kamerani oli edelleen käytössä ja haaveilin vastaavaa Hasselbladia, mutta opiskelijan varat eivät siihen riittäneet. Kinofilmauksen ohella harrastin myös kaitafilmausta. Kolmen minuutin Super8-filmejä paloi kiitettävästi. Viimeinen kaitafilmikamerani ennen videoaikaa oli Nalcom FTL 1000. Se oli vaihto-objektiiveilla varustettu ja siihen kävi myös Pentax-kierteiset kinokameran objektiivit. Sillä kuvasi laadukasta elokuvaa. Viimeiset filmikamerani olivat Minolta X3i ja Nikon F 60

• Millainen olet valokuvaajana ja kauanko olet harrastanut kuvausta?

Valokuvausta olen harrastanut sieltä 60-luvun lopusta alkaen. Valokuvaajana olen ennen kaikkea dokumentoija. Kaikenmoisia muotokuva-taide-asetelma-kokeiluja on toki tullut tehtyä, mutta nykyisessä osa-aikatoimittajan työssäni työaiheet rajaavat kuvausta. Pyrin saamaan kuvattavan luonteen ja aiheilmaisun esille. Olin 1972-1973 sivarina Jyväskylän Näkövammaisten koulussa ja siellä oli mielenkiintoista ja opettavaista pitää heikkonäköisille valokuvauskerhoa. Voi sitä riemua, mitkä nämä lapset kokivat kun heidän valokuvansa alkoi hahmottua kehitysastiassa.

• Olet tehnyt toimittajana artikkeleita ja sitä varten ottanut kuvia. Mikä on jäänyt erityisesti mieleen?

Erityisen mukavia on ollut kuvata erilaisia musiikkitapahtumia. Valaistus ja nopeasti muuttuvat tilanteet ovat sekä haaste että mahdollisuus. Myös eri puolilla maailmaa kuvatut tilanteet ja olosuhteet ovat antaneet ajattelemisen aihetta. Boliviassa, Etelä-Amerikassa, kävin eräässä koulussa, joka muistutti enemmän eläinten tallia kuin luokkahuonetta. Maalattia, harva seinälaudoitus, peltikatto, hajoamispisteessä olevat pulpetit ja pieni rikkinäinen liitutaulu. ...

• Lempi kamerasi?

Kaikki ovat olleet omalla tavallaan lempikameroita, ainakin jossain vaiheessa, mutta kyllä mieleenpainuvin ostos oli kun olin 90-luvun alussa käymässä Miamissa ja ostin Minolta X3i:n. Sitä kameraa ei vielä silloin Suomesta saanut. Kamera oli näppärä, pieni ja kevyt ja monipuolisin sähkösäädöin. Juuri toimittajalle sopiva työkalu.

• Valokuvaus vihjeesi?

Sain itse aikoinaan hyvän neuvon ja jatkan samalla neuvolla: Mene tarpeeksi lähelle kohdetta, rajaa tiukasti mutta rennosti!

• Mikä on mieleisesi kuvaus tyyli tai aihe?

Musiikkiin liittyvät aiheet ja pyrkimys vangita ohikiitävä Hetki.