Kuvan asettelu

Katso hetki kuvaa ja mieti ajatuksen kanssa, mitä kuva haluaa kertoa. Mihin kiinnitit katseesi? Mikä oli kuvan pääkohde? Kuva on otettu hämärässä F2.8 | 1/25" | 24mm | ISO 2500. Kohta tulee toinen kuva, missä selvennetään kuvan tarkoitusta, mutta käydään ensin läpi kameran arvot. Hämärä huone, heikko valaistus, pimeä ilta. Joten asetusten on oltava kuvan onnistumisen vuoksi hyvin valoa keräävät. Eli aukko suurimmalle, suljin aika 1/25" jota saattelee niinkin suuri iso arvo, kuin 2500. Tässä tulee myös hyvä esimerkki, mitä suuri aukko saa kuvassa aikaan hyvän valon johtamis kykynsä lisäksi. Huomaat edessä olevan maton reunan olevan pehmeä, eli blurrattu, jota myös kutsutaan "bokeh" ilmiöksi. Myös taustalla oleva tietokone on pehmentynyt. Etsin on keskipisteen kanssa lukittu tietokoneen hiireen, joka kuvassa on terävimmillään. Se myös on kuvan pää kohde.

Kuinka saadaan johdateltua katse haluttuun kohteeseen?

SININEN VIIVA: tämä on ns. horisontti, joka on syytä pitää suorassa (pois luettuna tehostekeinona käytettyjä poikkeus sääntöjä). Ihmissilmä haluaa nähdä melkein aina horisontin suorassa. Muutoin kallistelemme päätä, saadaksemme suoran katselinjan taustalle.

PUNAINEN VIIVA: tämä on kultainen leikkausviiva ja hiiri on vaaka ja pystyrivin 1/3 säännön mukaan kohdistettu niiden kahden viivan leikkauspisteeseen. Maisema kuvauksessa olisi siis hyvä käyttää horisontin kohdistusta ylä tai ala viivalle, jolloin kuvaan jää 2/3 tilaa, mutta aina on erilaisia kumoussääntöjä näissäkin säännöissä.

KELTAINEN VIIVA: kuvastaa leadingline sääntöä, eli mihinpäin halutaan katsetta kohdistaa. Oikea viiva vie hiiren vierestä ja vasemmalla kohti tietokonetta, mutta molemmat tukevat toisiansa ja hiiri jää leadingline suunnan keskialueelle

VIHREÄ VIIVA: hiiri on kohdistettu tietokonetta kohti ja tuo vakautta, vaikka taustalla näkyykin linssin tulppa. Edellisestä leadingline säännöstä poiketen, hiiren kulmasuunta on hieman ristiin keltaisen viivan kanssa. Tietokone, tulppa ja hiiri muodostavat kuitenkin tasapainoisen alustan, jolloin ylimääräisistä esineistä huolimatta, katse hakeutuu hiireen.

Yhteenveto: Suunnittele kuvatessasi hetki, ennen kuin otat kuvan. Asettele etsimen läpi kuvaa ja pohdi ensimmäisenä, onko horisontti kunnossa ja mihin pääkohde on sijoitettu kuvassa. VAlitse aukko (F) myös tätä varten, jolloin suurella aukolla voidaan irroittaa kohde muusta kuvasta. Suunniteltu kuva, myös helpottaa jälkikäsittelyä ja vähentää siihen käytettyä aikaa. Myöhemmin alat huomaamaan, että automaattisesti haet eri linjoja, etkä välttämättä enää käytä kymmentä sekunttia kuvaan, vaan löydät huomattavasti laajemmin linjojen käyttöä.

Myöhemmin hieman lissää kuvaus kulmista, sekä erilaisista leikkaussääntö malleista. Tämä on yksi malli. Näin saat kuvista huolitelluimpia ja siistimpiä. Katsojakin ymmärtää helpommin kuvan asettelusta. Tämä on ns Make it kuva, eli tehty tilanne.

Pimeäkuvaus

Muutamia kuvia esimerkkeinä ISO herkkyyden ja pidennetyn suljinajan vaikutuksesta kuvassa. Kuvat ovat kaapattu työpöydältä, joten paintin pakkauksen jälkeen kuvat ovat mitä kamalampia katsoa menetettyään tarkkuuttaan, mutta tarkoituksena on enemmänkin demonstroida. Kuvat ovat RAW muodosta kaapattuja, joten niissä ei ole kameran säätöjen vaikutusta ollenkaan, eikä kuvia ole käsitelty. Kuvat eivät todellakaan näin kamalia ole, mutta ohjelmien suorittamat pakkaukset ja siirtelyt nettiin aiheuttavat jpg tiedostoissa melkoista pikselimössöä, mutta sen enempää selittelemättä. 

Varusteet: Tripod, Canon 5Dmk2, Canon 24-70mm F2.8L

KUVA 1

Molemmat ovat F7.1 aukolla otettu. Vasemman kuvan ISO herkkyys on pienempi, joten sulkimen aukioloaikaa on jouduttu pidentämään. Lähelle samaa tulosta pääsee, vaikka oikeanpuoleisen kuvan suljinaika puolittuu, mutta ISO herkkyyttä on jouduttu nostamaan. Tämä mahdollistaa nopeamman suljinajan käytön oikeanpuoleisessa kuvassa. Pidempi suljinaika kerää valoa kauemmin, mutta tekee kuvanssa liikkuvien kohteiden muodot pehmeiksi.

KUVA 2

Molempien aukko on F2.8 ja suljin aika 0.8". Aukko on siis suurimmillaan kyseisessä objektiivissa ja valoisuutta säädellään vain kennon ISO herkkyyttä säätämällä. Kohina/rakeisuus lisääntyy pikkuhiljaa, mutta sallii näinkin nopeat suljinajat käyttöösi. Suuremmalla ISO herkkyydellä valosaastekin myös kasvaa kuvassa, mutta kun katsot tarkemmin, niin huomaat, että myös pienet tähdet näkyvät selkeämmin oikeassa kuvassa. Kuitenkin suuren haasteen tuo aina valonlähteet taustalla, joten se on otettava huomioon pimeäkuvauksessakin, sillä taustalla oleva kirkas valonlähde saattaa valoittaa tai pilata kuvan herkästi.

KUVA 3

Aukko on nyt pienennetty F.16. Tämä tarkoittaa, että kuvan taustat terävöyttyvät, mutta valoteho tälläisella aukolla ei ole paras mahdollinen. Joudumme siis pienentämään suljinaikaa, eli pitämään suljinta auki pidemmän ajan. Vasemmassa kuvassa on 8sekunttia ja 1250 ISO. Oikean kuvan taustalta huomaamme, että suljinaika on jo 15sekunttia ja 2000 ISO. Pienellä vähävaloisella aukolla kuvattaessa joudumme pimeällä käyttämään pidempiä suljinaikoja, sekä yli 1000 ISO herkkyyttä.

YHTEENVETO: Mitä pienempi aukko, sen terävämpi tausta on, mutta valoteho laskee. Suuri aukko mahdollistaa paljon nopeammat suljinajat, sekä pienempien ISO herkkyyksien käytön. Huomioi taustan valonlähteet ja ota ensin testi kuva. Mikäli ensimmäinen kuva on liian tumma, etkä pysty aukkoa suurentamaan, niin ISO herkkyyttä tai suljinajan muutoksella saat määriteltyä haluamasi valon määrän kuvassasi. Mikäli kuva on liian valoittunut, niin pienennä aukkoa tai nopeuta suljinaikaa tai pienennä ISO herkkyyttä. Näitä kolmea kompensoimalla saat vaikutettua kuvaasi.

Ja valmiskuva pienen ehostuksen jälkeen näyttää tältä

Haastattelussa Markku Sandberg

Seuraavaksi on aika esitellä Markku Sandberg, joka saattaa olla monille tuttu kasvo ja isällinen opettaja. Sandbergin ansiosta, sain ensimmäisen kosketuksen järjestelmäkameraan. Markku on muutakin, kuin vain musiikin ja erinäisten projektien hahmo. Kamera yhdistää monta kuvaa, sekä tilannetta ja toimittajana hänellä on kamera usein matkassa, missä liikkuukin.

• Miten päädyit harrastamaan valokuvausta?

Isäni oli innokas valokuvaaja. Hänen Voigtländer-kamerallaan otin ensimmäiset kuvani. Valokuvaus vei saman tien mukanaan. Ensimmäinen oma kamerani oli 6x6 filmiä käyttävä Mamiya. Kaverini pimiössä tehtiin mustavalkokuvia ja oltiin ylpeitä tuotoksista. Tuolloin elettiin iloista 60-luvun loppua:)

Ensimmäinen järkkäri oli Asahi Pentax, jossa ei ollut vielä valotusmittaria. Erillisellä mittarilla tai ”vissillä tiedolla” mitattiin aukot ja suljinnopeudet. Seuraavan kamerani hankin 1974 ja se oli jo edistyksellinen kolmella objektiivilla varustettu Canon FTb ja kuvia tein omalla Durst M601 suurennuskoneella. 6x6 kamerani oli edelleen käytössä ja haaveilin vastaavaa Hasselbladia, mutta opiskelijan varat eivät siihen riittäneet. Kinofilmauksen ohella harrastin myös kaitafilmausta. Kolmen minuutin Super8-filmejä paloi kiitettävästi. Viimeinen kaitafilmikamerani ennen videoaikaa oli Nalcom FTL 1000. Se oli vaihto-objektiiveilla varustettu ja siihen kävi myös Pentax-kierteiset kinokameran objektiivit. Sillä kuvasi laadukasta elokuvaa. Viimeiset filmikamerani olivat Minolta X3i ja Nikon F 60

• Millainen olet valokuvaajana ja kauanko olet harrastanut kuvausta?

Valokuvausta olen harrastanut sieltä 60-luvun lopusta alkaen. Valokuvaajana olen ennen kaikkea dokumentoija. Kaikenmoisia muotokuva-taide-asetelma-kokeiluja on toki tullut tehtyä, mutta nykyisessä osa-aikatoimittajan työssäni työaiheet rajaavat kuvausta. Pyrin saamaan kuvattavan luonteen ja aiheilmaisun esille. Olin 1972-1973 sivarina Jyväskylän Näkövammaisten koulussa ja siellä oli mielenkiintoista ja opettavaista pitää heikkonäköisille valokuvauskerhoa. Voi sitä riemua, mitkä nämä lapset kokivat kun heidän valokuvansa alkoi hahmottua kehitysastiassa.

• Olet tehnyt toimittajana artikkeleita ja sitä varten ottanut kuvia. Mikä on jäänyt erityisesti mieleen?

Erityisen mukavia on ollut kuvata erilaisia musiikkitapahtumia. Valaistus ja nopeasti muuttuvat tilanteet ovat sekä haaste että mahdollisuus. Myös eri puolilla maailmaa kuvatut tilanteet ja olosuhteet ovat antaneet ajattelemisen aihetta. Boliviassa, Etelä-Amerikassa, kävin eräässä koulussa, joka muistutti enemmän eläinten tallia kuin luokkahuonetta. Maalattia, harva seinälaudoitus, peltikatto, hajoamispisteessä olevat pulpetit ja pieni rikkinäinen liitutaulu. ...

• Lempi kamerasi?

Kaikki ovat olleet omalla tavallaan lempikameroita, ainakin jossain vaiheessa, mutta kyllä mieleenpainuvin ostos oli kun olin 90-luvun alussa käymässä Miamissa ja ostin Minolta X3i:n. Sitä kameraa ei vielä silloin Suomesta saanut. Kamera oli näppärä, pieni ja kevyt ja monipuolisin sähkösäädöin. Juuri toimittajalle sopiva työkalu.

• Valokuvaus vihjeesi?

Sain itse aikoinaan hyvän neuvon ja jatkan samalla neuvolla: Mene tarpeeksi lähelle kohdetta, rajaa tiukasti mutta rennosti!

• Mikä on mieleisesi kuvaus tyyli tai aihe?

Musiikkiin liittyvät aiheet ja pyrkimys vangita ohikiitävä Hetki.

Haastattelussa Henry Grönholm

Henkan kuvista huokuu urheilu, vaeltaminen, luonto, ihmiset - tilannekuvaus. En kovin usealla kuvaajalla ole nähnyt niin laajaa ja miellyttävää Fisheye objektiivin käyttöä, kuten Henkalla. Päätin ottaa yhteyttä mieheen kameran takana ja esittelen teille; Henry Grönholm

Kuvat (C) Henry Grönholm

Miten päädyit harrastamaan valokuvausta?

Varmaan joku viitisen vuotta sitten sain ensimmäisen järjestelmäkamerani - Nikon D40. Sitä ennen tuli kuvailtua samaisen merkin pokkarilla. D40:sen myötä kasvoi innostus kuvaamiseen ja aloin ihmisten lisäksi kuvamaan myös maisemia. Nykyiseen kalustoon kuuluu myös D90 ja objektiivejakin taitaa olla kerääntynyt puolisenkymmentä. Voi sanoa että kaluston myötä on kasvanut kiinnostus kokeilla kaikkea uutta ja tuo innostus kuvaamiseenkin on säilynyt.

Kerro minkälainen olet valokuvaajana ja kauanko olet harrastanut kuvausta?

Sen viisi vuotta olen todella harrastanut. Kuvaan kun sille päälle satun. Lähinnä reissuilla tulee kuvia otettua.

Mitä kameraa tykkäät käyttää ja mieleisesi objektiivi?

Nikonit todettu hyväksi - Tykkään 35mm normaalista ehkä eniten.

Kuvistasi ei voi olla huomaamatta kalansilmä (fisheye) objektiivin vaikutusta. Mikä kyseisessä objektiivissä viehättää ja kertoisitko lisää ko. objektiivista?

Ei ole mitään ihmeellistä kerrottavaa - suhteellisen vähän Fisua tulee käytettyä - ehkä noista sosiaaliseen mediaan päätyneistä kuvista sitten on yllättävän moni otettu kyseisellä objektiivilla. Varmaan sen vuoksi että sillä on hyvä kuvata tilannekuvia ja saa hiukan uutta perspektiiviä asioihin.

Valokuvaus vihjeesi?

Etsi kaunis nainen kuvattavaksi.

Mikä on mieleisesi kuvaus tyyli?

Spontaani 

Tulossa

Tulossa:

Kuvan käsittelyä Lightroomia avuksi käyttäen

Alkuperäisestä

 Muokattuun

Kuvat ovat työn alla ja ei viimeisteltyjä, mutta tätä on luvassa seuraavassa päivityksessä. Vinkkejä osioittain, kuinka luoda yksityiskohtaisemmin kuvaan tunnelmaa. Käymme läpi taivaan, veden, sekä rakennuksien ja valaistuksen säätöjä.

Ja kuten saatoitte huomata, on alempi kuva vinossa. Käymme myös läpi, muten oikaista/suoristaa kuva.